Paine lasten sosiaalisen median käyttöä rajoittavaan lainsäädäntöön leviää ympäri maailmaa. Ensin tällaisen lain saattoi voimaan Australia joulukuussa 2025. Muutama maa on tehnyt vastaavia rajoituksia ja useat harkitsevat. Myös Suomessa asia on pohdinnassa ja mielipiteet sinkoilevat puolesta ja vastaan. SIY järjesti aiheesta  webinaarin 4.5.2026 pohjustukseksi yhdistyksen kannanotolle lainsäädäntöprosessissa.

SIY:n hallituksen jäsen Mervi Kultamaa kertoi Australian mallista, joka velvoittaa tiettyjä somealustoja ryhtymään ”kohtuullisiin” toimiin estääkseen alle 16-vuotiaita luomasta tai ylläpitämästä sometilejä. Lapset kertovat, että kieltoa on helppo kiertää. Alustojen on kuitenkin näytettävä, että ne tekevät riittävästi, jotta niitä ei sakoteta. Osa yhtiöistä on jo tutkinnan alla lain epäonnistuneesta noudattamisesta.

Internet Societyn EU-sääntelyä seuraava johtaja David Frautschy toi esille rajoittavaan lainsäädäntöön liittyvät haasteet. Iäntunnistusmekanismit eivät saa rikkoa yksityisyyden suojaa. Entä jo niiden avulla kerätty data päätyy hakkereiden käyttöön?  Ongelmana on myös se, ettei kaikilla ole sopivia laitteita, sovelluksia tai kykyä tunnistautua. Mekanismien tulisi toimia kaikissa maissa, myös satunnaisten matkailijoiden osalta.

Kaakkois-Suomen AMK:n tutkimuspäällikkö Tuuva-Hongisto oli yksi 83:n nuorisotutkijan aiheesta tekemän kannanoton alullepanijoista. Hän totesi, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvien kieltojen hyvinvointivaikutuksista tiedetään hyvin vähän. Sosiaalisella medialla on myös myönteisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja osallistuvuuteen. Ikärajojen sijaan olisi järkevämpää vahvistaa lainsäädäntöä, joka puuttuu sosiaalisen median haitallisiin ominaisuuksiin – kaikkien ikäryhmien puolesta.

SIY:n hallutuksen jäsen Timo Kiravuo näki rajoitukset nykyisillä menetelmillä joko kalliina ja perusoikeuksia rajoittavina tai tehottomina ja turhaa työtä aiheuttavina. Kuten Australian kokemukset osoittavat, nuoret osaavat kyllä kieltää rajoitukset. Sen sijaan olisi tehokkaampaa antaa heille työkaluja suojella itseään.

LVM:n erityisasiaintuntija Roosa Patrakka osallistuu STM:n johdolla kokoontuvaan poikkihallinnolliseen hanketyöryhmään, joka arvioi, kuinka lapsia ja nuoria voidaan suojella sosiaalisen median haitoilta. Hän valotti EU-lainsäädännön reunaehtoja. Suomi ei voi Australian lailla säädellä muissa EU-maissa pääkonttoriaan pitäviä someyhtiöitä. Katseet on siis kohdistettava Brysseliin. EU:n tuleva sähköistä tunnistamista koskeva eiDAS-asetus saattaisi avata mahdollisuuksia EU:n laajuisille rajoituksille, jos tällaisia halutaan asettaa.

Keskustelu lasten ja nuorten sosiaalisen median käytöstä ja sen vaikutuksista jatkuu, ja hyvä niin. Ikärajoitusten asettaminen lainsäädännön kautta kuitenkin arveluttaa monelta kannalta. Suomen poikkihallinnollinen hanketyöryhmä jatkaa selvitystään.

Mervi Kultamaa