Norjalla oli tänä vuonna kunnia järjestää ensimmäisenä Pohjoismaana internetin hallintofoorumi (Internet Governance Forum, IGF). Oslon kupeessa Lillestrømissä 23.-27. kesäkuuta järjestetty megakokous keräsi yhteen lähes 9 000 eri alojen edustajaa keskustelemaan internetiä ja digitaalista kehitystä koskevista päivänpolttavista kysymyksistä. Heistä 37 % tuli 165:sta eri maasta paikan päälle Lillestrømiin, loput osallistuivat etänä.

Järjestyksessään jo 20. foorumin teema ”Building Digital Governance Together” viestitti kansainvälisen, monitoimijapohjaisen digitaalisen yhteistyön ja jaetun vastuun merkitystä ajankohtana, jota leimaavat geopoliittiset jännitteet ja konfliktit. Myös arvot kuten demokratia, ihmisoikeudet ja sananvapaus olivat vahvasti läsnä kokouksessa. Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre totesi avauspuheenvuorossaan, ”Meidän on suojeltava internetiä, ei omaisuutena, vaan julkisena luottamuksen kohteena, jaettuna tilana, joka pysyy avoimena, vapaana ja kaikkien saatavilla, globaalina julkisena hyödykkeenä.”

IGF perustettiin YK:n tietoyhteiskuntahuippukokouksen (World Summit on the Information Society, WSIS) toisessa osassa Tunisissa vuonna 2005. Lillestrømin kokouksen polttavin keskustelunaihe oli huippukokouksesta laadittava 20-vuotisarvio, joka huipentuu New Yorkissa loppuvuodesta neuvoteltavaan YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan. Siinä päätetään mm. globaalin internetin hallinnon ja IGF:n jatkosta. Neuvottelujen fasilitaattorit Albania ja Kenia julkistivat pari päivää ennen IGF-kokousta oman elements -asiakirjan, jonka vaillinnaiset muotoilut nostivat vilkasta keskustelua ja heijastivat niitä herkkyyksiä, joita internetin hallintoa koskevaan Tunisin konsensukseen liittyy.

Ulkoministeriö järjesti Lillestrømissä ”Demystifying WSIS+20” -keskustelun, joka avasi WSIS-toimeenpanon onnistumisia ja haasteita. Alivaltiosihteeri Syrjälä nosti esille WSIS-sitoumusten ja syyskuussa 2024 hyväksytyn YK:n digitaalisopimuksen täydentävyyden ja tarpeen synkronoidulle toimeenpanolle. Syrjälä piti arviota mahdollisuutena uudistaa ja vahvistaa IGF:n mandaattia, muun muassa varmistamalla kestävämmän rahoituspohjan YK:n säännöllisestä budjetista, jonka foorumi ansaitsee ja tarvitsee. Keskustelussa varoiteltiin neuvottelujen politisoitumisesta ja ei-valtiollisten toimijoiden osallistumisen rajallisuudesta, joskin samalla eri toimijoiden välinen yhteisymmärrys IGF:stä, monitoimijapohjaisuudesta ja internetin periaatteista tarjoaa vahvan pohjan neuvotteluille.

Lillestrømin kokouksen nousevien kysymysten agendaa leimasi vahvistuva datatalous ja generatiivinen tekoäly innovaationa, joka muovaa talouden ja yhteiskunnan perusteita. Hyviä esimerkkejä tekoälystä kestävän kehityksen vauhdittajana tuotiin esille mm. vihreässä siirtymässä, lääketieteessä, opetuksessa, ruokaturvassa ja sään ääri-ilmiöiden ennakoinnissa. Tekoälyn mahdollisuuksia ja vaikutuksia työelämälle käsiteltiin erillisessä korkean tason sessiossa. Parhaimmillaan tekoälyn todettiin lisäävän työn turvallisuutta, ympäristökestävyyttä, tuottavuutta ja innovaatiota, mutta samalla se nostaa esille kysymyksiä liittyen mm. etiikkaan, osaamiseen, yhdenvertaisuuteen ja yksityisyyden suojaan.

Näkemyksiä tekoälyn kaltaisten innovaatioiden säännöstelyn tarpeesta ja syvyydestä ei välttämättä jaeta Atlantin molemmin puolin, minkä tämäkin foorumi osoitti.  Haasteena nousi esille mm. vallan keskittyminen muutamille suuryrityksille, joiden päätöksillä datan organisoinnista voi olla vaikutuksia miljardien ihmisten elämään. Suuryritysten ylivallan todettiin ruokkivan digitaalisen luottamuksen rapautumista, jota vauhdittaa myös väärän tiedon, disinformaation ja haitallisen sisällön nopea leviäminen. Tilannetta voi ehkäistä mm. antamalla näkyvyyttä riippumattomalle medialle ja vahvistamalla väestön digiosaamista ja -lukutaitoa.

Digitaaliteknologiat toimivat valtavana mahdollistajana luoden globaalia talouskasvua ja hyvinvointia ja vauhdittaen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Foorumissa nousi toki esille myös se, että 2,6 miljardia ihmistä elää edelleen täysin internetin ulottumattomissa. Digitaalikuilu on huomattava mm. mitä tulee Afrikkaan verrattuna muihin maanosiin sekä mm. eri väestöryhmien välillä. Alivaltiosihteeri Syrjälä nosti esille sukupuolten välisen digitaalikuilun umpeen kuromisen Suomen prioriteettina.  Digitaalisektorin ponnistelut ja edistyminen haluttiin nivoa kiinteästi SDG-tavoitteiden toimeenpanosta tehtäviin arvioihin.

IGF peräänkuulutti suorempaa yhteyttä globaalien sitoumusten ja paikallisten todellisuuksien välillä. Teknologian hyödyntämistä ei voida etäohjata  täyttämään eri väestönosien vaihtelevia tarpeita. Esimerkiksi tekoälyn valjastaminen tietoyhteiskuntaprosessin ylimmän tavoitteen, ihmiskeskeisen, inklusiivisen ja kehityslähtöisen tietoyhteiskunnan saavuttamiseksi edellyttää paikallistason osallistamista ja voimaannuttamista jo innovaatiovaiheessa. Yhteyksien lisäksi kestävä kehitys edellyttää mm. saavutettavuutta, digitaalisia taitoja sekä kehityksen kannalta relevanttia ja monikielistä sisältöä.

Kun IFG otti haparoivat askeleensa Ateenassa pidetyssä ensimmäisessä kokouksessa vuonna 2006, pelättiin, tuleeko monitoimijapohjaisesta aloitteesta mitään, kun siellä ei tehdä sitovia päätöksiä. IGF on onnistunut kehittymään suosionsa myötä ja vakiinnuttanut asemansa globaalina ja laaja-alaisena areenana, joka muovaa ja tukee digitaalisektorin julkispolitiikkaa ja monitoimijapohjaista yhteistyötä.  Lillestrømin viestit WSIS+20 arvioitsijoille olivat selkeät. Internetin hallinnon on jatkuttava ja kuuluttava kaikille toimijoille. IGF:n mandaatti on uudistettava ja siitä on tehtävä YK:n pysyvä toimielin.  Foorumin suosiota heijastavat yli 160 alueellista, kansallista ja nuorten IGF-aloitetta, ml. jälleen 8. lokakuuta pidettävä Finnish Internet Forum.

Kiitos Norjan, kokous ylitti sujuvuudessaan odotukset ja vaali sitä innostuneisuutta ja inspiraatiota, joka on kantanut punaisena lankana läpi foorumista toiseen.

Mervi Kultamaa